Emerituskirkkoherra, rovasti Jorma Marjokorpi täytti 70 vuotta, vaatimattomasti ilman lahjoja ja puheita juhlien, kirjoitti Savonlinnan seurakunnan johtava kappalainen Kari Rossi Itä-Savo -lehdessä 19.1.2014, onnitellessaan syntymäpäiväsankaria.
Jumala opettaa meitä suhtautumaan syntymäpäivien viettoon tervehenkisemmin, kuin tuo kirkonmiesten esittämä malli.
Meidän käyttöömme antamassaan opaskirjassa, Pyhässä Raamatussa, hän pohjustaa kahdella karmealla esimerkillä sitä, kuinka kristityn tulee suhtautua syntymisen vuosipäivän juhlallisuuksiin.
Egyptiläisen faraon päivillä leipuri hirtettiin ja roomalaisen Herodeksen päivillä leikattiin eräältä mieheltä pää irti (1. Moos. 40: 20-22; Matt. 14: 6-10).
Syntymäpäiviään juhlivat olivat siis pakanakansoihin kuuluvia – vieläpä sellaisiin kansoihin, jotka sortivat Jumalan kansaa.
Historian kirjat tietävätkin kertoa, että Jumalan kansa on vieroksunut syntymäpäivien viettoa.
Israelin heimon ja siitä juontuvan juutalaisuuden lisäksi syntymäpäivien vietto ei kuulunut myöskään varhaiskristittyjen tapoihin.
Kristillisyys hylkäsi niiden vieton, pakanallisena tapana, vielä 300-luvulle saakka.
Syntymäpäiväonnittelut, -lahjat ja -kynttilät ovat peräisin taikuudesta ja pakanauskonnoista.
Niillä päivänsankari suojeltiin demoneilta tulevan vuoden ajaksi.
Kappalainen Kari Rossin sanoihin viitaten, vaatimattomuus merkkipäivän vietossa saattaa toki kuulua KIRKONMIEHELLE.
Mutta koska: "jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös HYÖDYLLINEN opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, KASVATUKSEKSI VANHURSKAUDESSA" (2. Tim. 3: 16), varhaiskristittyjen antaman mallin mukainen syntymäpäiväjuhlallisuuksista kokonaan pidättäytyminen sopii puolestaan KRISTITYLLE.
Pappisluokan olemassaolossa on sentään se hyvä puoli, että sen toimesta ymmärtäväisille kansalaisille tarjotaan mahdollisuus selkeästi nähdä kirkon harhaopit ja sen myötä saada hyvät perusteet kirkosta eroamiselle.
 
 
 
© maalaispastori Kiminkinen